VÄKEVÄT VIINIT | MIEDOT VIINIT | MALLASJUOMAT | SIIDERIT | LONKEROT | JUOMA- SEKOTUKSET |
1.vermutit 2.sherryt 3.madeirat 4.portviinit | 1.punaviinit 2.valkoviinit 3.roseviinit 4.kuohuviinit | I olut n.2,6 III olut 4,7 IV olut 5,5 IVB olut 5,8-> erikoisvahvat n.10 pintahiivat pohjahiivat | -omena -päärynä | -grape | esim. Breezer |
Juomasekoituksen valmistuksen periaatteita
- Jäähdytä/lämmitä lasi
- Varmista, että kaikki aineosat ovat saatavilla
- Tarkista, että aineosat ovat tuoreita, temperoitu
- Sekoita aina tuoremehut ennen käyttöä
- Käytä työvälineitä jäiden nostamiseen
- Käytä kuivia jäitä
Ainesosien järjestys
- alkoholittomat ensin
- maito ja kerma näiden jälkeen
likööri ennen kirkasta
- Älä muuta koristeluja/reseptiä
- Pidä huoli, ettei drinkistä tule vetinen
- Valitse oikea lasi (vetoisuus, käytännöllisyys)
- Käsittele laseja oikein
- Tarjoile juoma heti
- Mittaa astian ulkopuolella
- Pidä työvälineet puhtaina ja toimintakunnossa
- Laita pullot samoille paikoilleen
- Pidä työtila järjestyksessä ja siistinä!
Juomasekoituksen koristeet
- täydentävät juomaa
- Oltava käytännöllisiä
- Voi olla myös ainesosa
- tasapainossa juoman maun ja ulkonäön kanssa
- hedelmät
- marjat
-vihannekset
- kasvikset
- sateenvarjot ym. koristeet
- pillit
Raaka-aineet juomasekotuksissa
PERUSTA
-Väkevä alkoholi
-Väkevä viini
-Mieto viini
- AROMAATTISET LIKÖÖRIT
Hedelmä- ja marjaliköörit
- Yrttiliköörit
- Mausteliköörit
Antaa juomalle aromin, väriä ja makeutta
- KATKEROT JA AROMAATTISET VIINIT
esim. Vermutit
- maustavat, antavat väriä ja terävyyttä
- HEDELMÄ- JA MARJAMEHUT
Antavat raikkautta, happamuutta ja makeutta
-appelsiini
-ananas
-karpalo
PERUSTA
- PIDENTÄJÄT (laimentaa, antaa poreilun)
- sooda, mixerit, maito
- MUUT (pehmentää, lisää energiaa, sakeuttaa)
- sokeri, kerma, muna, jäät
- MAUSTEET
- suola, pippuri, muskotti, sitr. kuori, dash likööriä, tuore minttu
VIINITIETOUTTA
Viinien luokittelu:
Kaikissa viiniä tuottavissa maissa on viinit asetettu eriasteisiin arvoluokkiin. Pääasiallinen jako on:
1.pöytäviinit
Tavallisesti tuoreina myytäviä vaatimattomia viinejä, joiden valmistusta ja kauppaa rajoittavat yleiset viinilainsäädökset.
2.laatuviinit
Laatuviinit ovat rajattuja mm. tuotantoalueen, rypälelajien, rypäleiden kypsiisasteen, tuotetun määrän ja valmistusmenetelmän suhteen.
Viinisanastoa
Vecchio=vanha
Vandemmia=vuosikerta, satovuosi
Vigna, Vigneto=viinitarha
Vino=viini
Vino novello=varhaisviini
Vino da Pasto=tavallisesti pullottamaton halpa arkipäiväviini
Vino da Tavola=pöytäviini
Vino Tipico=laadukkaampi pöytäviini (ei virallinen)
Vine=viiniköynnös
Vitigo=rypälelajike
VIINITIETOUTTA
Viinien luokittelu:
Kaikissa viiniä tuottavissa maissa on viinit asetettu eriasteisiin arvoluokkiin. Pääasiallinen jako on:
1.pöytäviinit
Tavallisesti tuoreina myytäviä vaatimattomia viinejä, joiden valmistusta ja kauppaa rajoittavat yleiset viinilainsäädökset.
2.laatuviinit
Laatuviinit ovat rajattuja mm. tuotantoalueen, rypälelajien, rypäleiden kypsiisasteen, tuotetun määrän ja valmistusmenetelmän suhteen.
Viinisanastoa
Vecchio=vanha
Vandemmia=vuosikerta, satovuosi
Vigna, Vigneto=viinitarha
Vino=viini
Vino novello=varhaisviini
Vino da Pasto=tavallisesti pullottamaton halpa arkipäiväviini
Vino da Tavola=pöytäviini
Vino Tipico=laadukkaampi pöytäviini (ei virallinen)
Vine=viiniköynnös
Vitigo=rypälelajike
RANSKA VIINIMAANA
Ranskan asema viinimaailmaan huipulla on kiistaton. Maan viininviljelynhistoria alkaa ennen kuin ajanlaskumme alkoi..
Ranska on hyvin vanha ja suuri viinimaa. Eri alueilla viljellään eri lajikkeita, ja joillakin alueilla sallitaan vain jokunen lajike. Alueilla on yleensä voimassa eri laatustandardeja, ja korkeimpaan laatuluokkaan kuuluu vain joitakin viinitiloja.
Suomessa on saatavilla paljon laadukkaita ranskalaisia viinejä, mutta Ranskassa matkailevien kannattaa käyttää tilaisuus hyväkseen ja hankkia tuliaisiksi myös pientilojen tuottamia paikallisia viinejä.
Ranskan viininvalmistusperinteen voi aistia vielä tänä päivänäkin ranskalaisissa viineissä. Uusien tuotantolinjojen ja modernisoitujen tilojen taustalla on kuitenkin aina vanhan viinintekotaidon filosofia.
Maalla on myös viininviljelyä ajatellen ainutlaatuinen maantieteellinen sijainti. Sillä on rannikkoa sekä Atlanttiin että Välimereen. Ilmasto on vaihtelevaa, merellisestä – mannerilmastoon. Osa köynnöksistä saa paistatella paahteisen etelän auringossa ja osa värjötellä kalpean viileässä, rypäleiden ehtiessä juuri ja juuri kypsäksi ennen korjuuta.
Luokitus
Ranskalaiset viinit jaetaan yleisesti neljään laatuluokkaan: AOC tai AC (Appellation (d’Origine) Controlée) viittaa viineihin, joiden maantieteellinen alkuperä, valmistusmenetelmät ja rypälelajikkeet ovat tarkoin määritelty. AC-kategoriasta seuraavana on pieni viiniryhmä, joka tunnetaan lyhenteellä VDQS (Vins Delimites de Qualite Superieure). Näillä viineillä on mahdollisuus päästä nousemaan AC-luokkaan. Ranskan viinien toiseksi suurin luokka ovat "maaviinit", (Vins de Pays ). Laatuasteikon alapäässä ovat pöytäviinit, Vin de Table. Viinin luokitus on aina mainittu pullon etiketissä.
Ilmasto
Manner-Ranska sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä osaa, jossa vallitsee välimerenilmasto. Koko Manner-Ranskan alueella sataa suurin piirtein yhtä paljon vuoden aikana, poikkeuksena enemmän sateita keräävät Ranskan Alpit. Vaikka Pohjois- ja Etelä-Ranskan sademäärät ovatkin suunnilleen samat, Pohjois-Ranska sijaitsee länsituulten vyöhykkeellä ja saa sateensa tasaisen epäsäännöllisesti ympäri vuoden. Etelä-Ranskassa lähes kaikki alueelle satava sade saadaan viileään talviaikaan, kesäisin ei alueella juuri sada.
Ranskan viinialueet
Viininviljelyssä tärkeää kosteuden lisäksi on auringonvalo ja infrapunasäteily. Rypäleet kypsyvät pitkien ja lämpimien kesäpäivien aikana rauhallisesti sopivasti sokeria muodostaen. Aurinko lämmittää päivällä köynnösten juuressa olevat pyöreät kalkkikivet, jotka yöllä säteilevät infrapunaa rypäleiden sokeripitoisuutta ja hienostuneisuutta kasvattaen.
Tässä hieman tietoa Ranskan tärkeimmistä viinialueista:
Champagne
Samppanjan tuotantoalue Champagnen maakunnassa Pohjois-Ranskassa on pieni, melko hajanainen ja tarkoin määritelty. Viljelymaasto on kumpuilevaa ja maaperä kalkkipitoista ja niukkaravinteista. Näistä molemmista seikoista on kuitenkin hyötynsä: maaperä suosii rypäleiden hidasta kypsymistä ja rinteillä rypäleet saavat osakseen runsaasti auringonvaloa. Koko Champagnen alueella tuotetaan noin kymmenesosa kaikista maailman kuohuviineistä.
Samppanjaksi kutsutaan ainoastaan Ranskasta Champagnen alueelta tulevia, erityisellä Méthode Champagne -menetelmällä valmistettavia viinejä.
Samppanjan ainutlaatuisuuden varmistavat valmistusmenetelmän lisäksi pienen alueen aurinkoinen Pohjois-Ranskan ilmasto, joka edesauttaa rypäleiden hidasta kypsymistä. Samppanja valmistetaan kolmenlaisista rypäleistä: valkoisista Chardonnay- tai punaisista Pinot Noir- ja Pinot Meunier -rypäleistä.
Samppanjassa on aina tyylikkyyttä, mutta kevyemmissä se tulee paremmin esille, ja ne sopivat parhaiten leikkeleiden ja muiden kylmien ruokien seuraksi. Täyteläiset samppanjat ovat äyriäisten ja kalan parasta seuraa.
Alsace
Ranskan koilliskolkassa sijaitseva, saksalaisen ja ranskalaisen viinikulttuurin sulatusuuni on kuin luotu viinitarhoja varten. Valoa riittää, aurinkotunteja on runsaasti. Vogeesien vuoriston huiput päästävät sopivasti sadepilviä ylitseen, samalla kuitenkin suojaten itä – ja etelärinteillään olevia tarhoja kylmiltä tuulilta.
Alacen viineissä on yleensä hienostunut ja hedelmäinen leima vailla tammisuutta. Tavallisesti ne tehdään yhdestä rypälelajikkeesta, joka kerrotaan etiketissä. Jos rypälettä ei ole mainittu, perustana on useita lajikkeita, tavallisesti joko Pinot Blanc tai Sylvaner, ja joukossa hieman jalompia rypäleitä, kuten Riesling, Pinot Gris, Gewürztraminer tai Muscat. Tällainen viini tunnetaan nimellä edelzwicker.
Kauniiden vanhojen linnojen, Gironde -joen halkoma, kukkuloiden täplittämä Lounais-Ranskan tasanko, joka on maailman suurin laatuviinien tuottaja. Suuria tunnettuja tiloja ja maailmanmaineeseen nousseita suuria viinejä on niin käsittämättömän paljon, että harva pystyy hallitsemaan ne kaikki.
Bordeaux'n ilmastoa säätelevät meren läheisyys ja aluetta halkovat isot joet, jotka takaavat ilmaston leutouden ja pehmentävät, aina niin varmasti tulevia keväthalloja. Keski-Euroopan suurimmat metsät meren puolella suojaavat kovilta tuulilta ja vähentävät sateita.
Bordeaux on jo kauan tunnettu punaviineistään - ovathan tältä alueelta kotoisin maailman kuuluisimmat punaviinilajikkeet Cabernet Sauvignon ja Merlot. Maailman kalleimmat viinit tulevat Bordeaux'sta.
Beaujolais
Toisin kuin useimmat ranskalaiset viinit, Beaujolais´n alueen viinit ovat yleensä juotava nuorina. Runsaan hedelmäisyytensä ja lähes olemattoman katkeruutensa vuoksi ne sopivat mainiosti kalan, vaalean lihan ja maukkaiden pataruokien juomiksi.
Beaujolais -viinit ovat erittäin kevyitä ja yleensä Gamay -rypäleestä valmistettuja.
Bourgogne (Burgund)
Kuuluisa Bourgognen alue sijaitsee Ranskan itäosissa, Saône-joen vehreissä laaksoissa ja kumpuilevilla kukkuloilla.
Bourgognen talvi on yleensä hyvin kylmä. Kevät alkaa varhain, kirkkaana ja hallanvaarallisena. Kesät ovat lämpimiä ja syksyt yleensä pitkiä ja kuivia. Maaperä vaihtelee graniitista, soran kautta kalkkikiveen.
Bourgognen alueella tuotetaan sekä erinomaisia punaviinejä että laadukkaita valkoviinejä. Vain Chardonnay ja Pinot Noir ovat sallittuja rypäleitä.
Loire
Keskisen Ranskan Loire-joki muodostaa melkein yhtenäisen, noin 600 kilometriä pitkän viinialueen.
Loire jaetaan neljään tuotantoalueeseen, jotka kukin jakautuvat vielä lukuisiin eri viinintuotantoalueisiin. Rannikolta lähtien ensimmäinen on Pays Nantais. Seuraavana itään päin mentäessä on Anjou-Saumur. Seuraava, Touraine, tuottaa valko-, puna-, ja kuohuviinejä. Vouvrayn alueella tuotetaan melkein yksinomaan kuohuviiniä.
Rhône
Kaakkois-Ranskan Rhônen pohjoisosan viinitarhat on pengerretty jyrkille joen muovaamille rannoille. Eteläisen Rhônen tarhat sijaitsevat matalammissa rantalaaksoissa.
Rhônen alueen kesät ovat erittäin lämpimiä ja talvet leudohkoja, sateita ei yleensä saada kesällä lainkaan, se on joskus kohtalokasta.
Rhônessa on 29 rajattua laatuviinialuetta, mutta tuotannollisesti se jaetaan kolmeen osaan.
Viljelyksiä hallitsevat punaiset rypäleet ja tuotantoa punaviinit, jotka ovat yleensä sekoiteviinejä, luonteeltaan lämpimiä ja mausteisia, keskitäyteläisiä tai täyteläisiä. Rypälekirjo on valtava.
SAUVIGNON BLANC
Sauvignon Blanc on Bordeaux'sta lähtöisin oleva viiniköynnöslajike, jota käytetään pääasiassa valkoviinin tuotantoon. Nykyään Sauvignon Blanc on maailman suosituimpia valkoviinirypäleitä.
historiaa
Sauvignon Blanc on lähtöisin Ranskan luoteisosassa sijaitsevasta Loiren laaksosta.
Charles Wetmore vei lajiketta Sauternes-viinitilalta Yhdysvaltoihin 1800- luvulla, ja se osoittautui erittäin tuottoisaksi Livermoren laaksossa.
Lajiketta on viljelty jo pitkään – ensimmäiset merkinnät löytyvät 1700-luvun puolivälistä. Ranska on lajikkeen tärkein viljelijä, mutta uuden maailman ansiosta se nousi viiniharrastajien tietoisuuteen 1980-luvulla.
Uuteen-Seelantiin Sauvignon Blanc löysi tiensä 1970-luvulla koeistutuksen kautta, jonka päämääränä oli tuottaa sekoiteviiniä Müller-Thurgau -lajikkeen parina. Chileen sitä päätyi jo 1800-luvun alussa, missä lajike säästyi myöhemmin saman vuosisadan aikana lähes koko Euroopan viiniköynnökset tuhonneelta viinikirvalta.
kasvatus ja viljely
Ranskassa lajiketta viljellään alueilla kuten Sancerre, Pouilly-Fumé Loiressa ja Bordeaux:ssa.
Lajikkeen köynnökset kasvavat erittäin runsaiksi. Jotta kaikki energia ei kuluisi kasvamiseen, tarvitaan latvuston karsintaa ja lehtipeitteen ohentamista. Sekä hallitsematon kasvu että liiallinen karsiminen johtaa valjuihin viineihin.
Lajike versoo yleensä myöhään satokaudella, mutta rypäleet kypsyvät nopeasti.
Sato korjataan sata päivää köynnösten kukkimisen jälkeen ja jotkut tuottajat poimivat Sauvignon Blanc -satonsa eri ajankohtina saavuttaakseen erilaisia aromiyhdistelmiä.
Käymisvaiheen lämpötila vaikuttaa viinin makuun. Ranskalaiset viininvalmistajat suosivat 16 – 18 °C:n lämpötilaa, joka tuo viinin mineraaliset aromit esille. Uudessa - Seelannissa taas Sauvignon Blanc -viinien valmistuksessa malolaktinen käyminen on suosiossa. Se tapahtuu hiivapohjaisen käymisen jälkeen, ja siinä tietyt bakteerit muuttavat varsinaisessa alkoholikäymisessä sivutuotteena syntyneen terävän makuisen omenahapon maitohapoksi.
Tammitynnyri- ja terästankkikypsyttämisellä voidaan myös vaikuttaa viinin makuun. Tammi pyöristää makuja ja pehmentää rypäleen korkeaa hapokkuutta. Joissakin paikoissa käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja käymistankkeja tammitynnyrien sijasta, jolloin viini pysyy terävän hapokkaana ja sen aromit voimakkaina.
Tämä lajike ei ole hirveän tarkka kasvupaikastaan, ja siksi sitä viljelläänkin ympäri maailmaa.
Mielellään lajike kasvaa vettä läpäisevässä, hiekkaisessa maaperässä. Viileähköt paikat ovat mieluisimmat kasvualueet, ja esimerkiksi Saksa on sille liian kylmä ja Välimeren alueet liian kuumia paikkoja kasvaa, jossa rypäleistä tulee nopeasti liian kypsiä.
Viinilajikkeen sisäiset makuerot selittyvät pääosin ilmaston ja maaperän vaikutuksesta.
Viinien ohella tätä lajiketta on uutettu kauneudenhoitotuotteisiin ( Vuonna 2006 Dior ja Château d'Yquem suunnittelivat L'Or de Vie -nimisen ikääntymistä ehkäisevän kasvovoiteen. Voiteeseen on uutettu Château d'Yquemin Sauvignon Blanc -lajikkeen köynnösten mahlasta molekyylejä, joilla väitetään olevan hapettumista ehkäiseviä ominaisuuksia ja myös vaikututusta ihosolujen uusiutumiseen. )
viinin ominaisuudet
Lajikkeen lehdet ovat pieniä ja leveitä, ja ne jakautuvat kolmesta viiteen lohkoon, niiden päällys on mattapintainen, alapuolella on jouhia. Tertut ovat kartionmuotoisia, pieniä, lyhyitä ja ahtaita. Rypäleet taas ovat pieniä, lievästi pitkulaisia ja melko läpinäkyviä. Niiden kuori pysyy paksuna aivan viime hetkiin asti ennen poimintaa.
Sauvignon Blanc -viinit ovat yleensä luonteeltaan kuivia, pistäviä ja raikkaita, ja ne kannattaa juoda melko nuorina, parin vuoden jälkeen pullotuksesta.
Sauvignon Blanc- viineistä voit haistaa mustaherukkaa, yrttejä, omenaa, koivunlehteä, ruohoa, karviaista, nokkosta... Joskus Sauvignon Blancista voi raikkaiden tuoksujen seasta aistia pientä pisteliäisyyttä ja sekin kuuluu rypäleen ominaisuuksiin. Näiden lisäksi tuoksusta voi löytää savua, hunajaa ja vaniljaa.
Sauvignon Blanc-viinien tyyppi vaihtelee kevyehköstä keskitäyteläiseen.
Maultaan viinit ovat hapokkaita, hedelmäisiä ja joskus jopa suolaisia.
esimerkkituotteet alkon hinnastosta
Laroche
Sauvignon Blanc de la Chevalière
Rypälelaji: Sauvignon Blanc, 2009
Alkoholipitoisuus: 12%
Kuiva, hapokas, herukkainen, sitruksinen, hennon karviaismarjainen.
Sopii juotavaksi vähärasvaisen kalan, äyriäisten ja kasvisruoan kanssa, sekä apertiivina.
Jacques Lurton
Touraine Sauvignon Blanc
Rypälelaji: Sauvignon Blanc, 2009
Alkoholipitoisuus: 12%
Kuiva, hapokas, sitruksinen, yrttinen, nokkosinen, kevyen passionhedelmäinen.
Sopii juotavaksi äyriäisten, vähärasvaisen kalan ja juustojen kanssa, sekä apertiivina.
Sauvignon Blanc on Bordeaux'sta lähtöisin oleva viiniköynnöslajike, jota käytetään pääasiassa valkoviinin tuotantoon. Nykyään Sauvignon Blanc on maailman suosituimpia valkoviinirypäleitä.
historiaa
Sauvignon Blanc on lähtöisin Ranskan luoteisosassa sijaitsevasta Loiren laaksosta.
Charles Wetmore vei lajiketta Sauternes-viinitilalta Yhdysvaltoihin 1800- luvulla, ja se osoittautui erittäin tuottoisaksi Livermoren laaksossa.
Lajiketta on viljelty jo pitkään – ensimmäiset merkinnät löytyvät 1700-luvun puolivälistä. Ranska on lajikkeen tärkein viljelijä, mutta uuden maailman ansiosta se nousi viiniharrastajien tietoisuuteen 1980-luvulla.
Uuteen-Seelantiin Sauvignon Blanc löysi tiensä 1970-luvulla koeistutuksen kautta, jonka päämääränä oli tuottaa sekoiteviiniä Müller-Thurgau -lajikkeen parina. Chileen sitä päätyi jo 1800-luvun alussa, missä lajike säästyi myöhemmin saman vuosisadan aikana lähes koko Euroopan viiniköynnökset tuhonneelta viinikirvalta.
kasvatus ja viljely
Ranskassa lajiketta viljellään alueilla kuten Sancerre, Pouilly-Fumé Loiressa ja Bordeaux:ssa.
Lajikkeen köynnökset kasvavat erittäin runsaiksi. Jotta kaikki energia ei kuluisi kasvamiseen, tarvitaan latvuston karsintaa ja lehtipeitteen ohentamista. Sekä hallitsematon kasvu että liiallinen karsiminen johtaa valjuihin viineihin.
Lajike versoo yleensä myöhään satokaudella, mutta rypäleet kypsyvät nopeasti.
Sato korjataan sata päivää köynnösten kukkimisen jälkeen ja jotkut tuottajat poimivat Sauvignon Blanc -satonsa eri ajankohtina saavuttaakseen erilaisia aromiyhdistelmiä.
Käymisvaiheen lämpötila vaikuttaa viinin makuun. Ranskalaiset viininvalmistajat suosivat 16 – 18 °C:n lämpötilaa, joka tuo viinin mineraaliset aromit esille. Uudessa - Seelannissa taas Sauvignon Blanc -viinien valmistuksessa malolaktinen käyminen on suosiossa. Se tapahtuu hiivapohjaisen käymisen jälkeen, ja siinä tietyt bakteerit muuttavat varsinaisessa alkoholikäymisessä sivutuotteena syntyneen terävän makuisen omenahapon maitohapoksi.
Tammitynnyri- ja terästankkikypsyttämisellä voidaan myös vaikuttaa viinin makuun. Tammi pyöristää makuja ja pehmentää rypäleen korkeaa hapokkuutta. Joissakin paikoissa käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja käymistankkeja tammitynnyrien sijasta, jolloin viini pysyy terävän hapokkaana ja sen aromit voimakkaina.
Tämä lajike ei ole hirveän tarkka kasvupaikastaan, ja siksi sitä viljelläänkin ympäri maailmaa.
Mielellään lajike kasvaa vettä läpäisevässä, hiekkaisessa maaperässä. Viileähköt paikat ovat mieluisimmat kasvualueet, ja esimerkiksi Saksa on sille liian kylmä ja Välimeren alueet liian kuumia paikkoja kasvaa, jossa rypäleistä tulee nopeasti liian kypsiä.
Viinilajikkeen sisäiset makuerot selittyvät pääosin ilmaston ja maaperän vaikutuksesta.
Viinien ohella tätä lajiketta on uutettu kauneudenhoitotuotteisiin ( Vuonna 2006 Dior ja Château d'Yquem suunnittelivat L'Or de Vie -nimisen ikääntymistä ehkäisevän kasvovoiteen. Voiteeseen on uutettu Château d'Yquemin Sauvignon Blanc -lajikkeen köynnösten mahlasta molekyylejä, joilla väitetään olevan hapettumista ehkäiseviä ominaisuuksia ja myös vaikututusta ihosolujen uusiutumiseen. )
viinin ominaisuudet
Lajikkeen lehdet ovat pieniä ja leveitä, ja ne jakautuvat kolmesta viiteen lohkoon, niiden päällys on mattapintainen, alapuolella on jouhia. Tertut ovat kartionmuotoisia, pieniä, lyhyitä ja ahtaita. Rypäleet taas ovat pieniä, lievästi pitkulaisia ja melko läpinäkyviä. Niiden kuori pysyy paksuna aivan viime hetkiin asti ennen poimintaa.
Sauvignon Blanc -viinit ovat yleensä luonteeltaan kuivia, pistäviä ja raikkaita, ja ne kannattaa juoda melko nuorina, parin vuoden jälkeen pullotuksesta.
Sauvignon Blanc- viineistä voit haistaa mustaherukkaa, yrttejä, omenaa, koivunlehteä, ruohoa, karviaista, nokkosta... Joskus Sauvignon Blancista voi raikkaiden tuoksujen seasta aistia pientä pisteliäisyyttä ja sekin kuuluu rypäleen ominaisuuksiin. Näiden lisäksi tuoksusta voi löytää savua, hunajaa ja vaniljaa.
Sauvignon Blanc-viinien tyyppi vaihtelee kevyehköstä keskitäyteläiseen.
Maultaan viinit ovat hapokkaita, hedelmäisiä ja joskus jopa suolaisia.
esimerkkituotteet alkon hinnastosta
Laroche
Sauvignon Blanc de la Chevalière
Rypälelaji: Sauvignon Blanc, 2009
Alkoholipitoisuus: 12%
Kuiva, hapokas, herukkainen, sitruksinen, hennon karviaismarjainen.
Sopii juotavaksi vähärasvaisen kalan, äyriäisten ja kasvisruoan kanssa, sekä apertiivina.
Jacques Lurton
Touraine Sauvignon Blanc
Rypälelaji: Sauvignon Blanc, 2009
Alkoholipitoisuus: 12%
Kuiva, hapokas, sitruksinen, yrttinen, nokkosinen, kevyen passionhedelmäinen.
Sopii juotavaksi äyriäisten, vähärasvaisen kalan ja juustojen kanssa, sekä apertiivina.
LÄHTEET
Ruokaa ja viiniä – kirja
http://www.heikkivaltanen.fi/1.htm
http://fi.wikipedia.org
http://www.wennerco.fi/fi/Viiniopas/Rypaleet/Valkoiset+lajikkeet/
Alkon hinnasto
